Lahopuun hyödyt rakennetulla viheralueella

Miksi lahopuuta tarvitsee miettiä pihoilla, puistoissa tai lähimetsissä?

Jos olet kesällä ulkoillut lähellä taajamaa sijaitsevilla pienillä metsäalueilla, olet saattanut ihmetellä, miksi puunrunkoja tai oksia on jätetty lojumaan metsään, eikä siivottu pois ulkoilijoiden tieltä? Miksi pystyssä oleva puunrunko on katkaistu keskeltä, ja jäljelle on jäänyt hassu pökkelö? Näille puunrungoille, pökkelöille ja oksakasoille on syynsä. Kun asennamme pihallemme nyt niin trendikkään hyönteishotellin, nämä rungot ja oksat ajavat saman asian taajamametsässä.

Kaupunkiympäristöissä metsälaikut ovat harvassa eikä niiden välille välttämättä muodostu riittävää yhteyttä, jotta pikku mönkijät pääsisivät vaeltamaan elinalueelta toiselle parempien olosuhteiden perässä. Viheryhteyksien pilkkoutuessa hyönteisille täytyy tehdä asumuksia sinne, missä ne oleskelevat. Liian kliiniseksi siivottu metsä ja metsänpohja ei tarjoa hyönteisille ja muille uhanalaisille lajeille riittävästi elintilaa.

Rakennetun ympäristön koko ajan lisääntyessä varsinkin kasvukeskusten laitamilla, metsien osuus vähenee, ja jokaisesta vihreästä laikusta, niin pihoista, puistoista kuin muistakin viheralueista, tulee yhä tärkeämpi alusta luonnon monimuotoisuuden vaalimiselle. Suurin osa Suomen metsistä on talousmetsää, joka on liian kliinistä eikä jätä tilaa lahopuusta hyötyville eläinlajeille. Luonnontilaisten metsien osuus on tällä hetkellä vain n. 3 % kaikista metsistämme.

Lahopuun merkitys luonnon monimuotoisuudelle

Lahopuun väheneminen on uhanalaisuuden ensisijainen syy viidesosalle uhanalaisista lajeista. Metsien eliölajeista noin neljännes tarvitsee elääkseen lahopuuta. Siksi lahopuun olemassaolo on entistä tärkeämpi tekijä taajamametsissä sekä myös rakennetun ympäristön kohteissa. Kaunis, myrskyssä kaatunut tai vaurioitunut puu voidaan jättää pökkelöksi puistoon, tai rakentamisen tieltä kaadettujen puiden oksista tai rungoista voidaan tehdä lahopuuaita tai muita koriste-elementtejä vaikkapa yksityispihan kaunistamiseen.

Mitä tapahtuu, kun lahopuu otetaan osaksi piharakentamista vaikkapa yksityispihalla? Lahopuu tarjoaa talvehtimis- ja piilopaikkoja hyönteisille. Monet puutarhan tuholaiset villiintyvät liian kliinisessä puutarhassa. Lahopuu tarjoaa piilopaikkoja petohyönteisille, jotka pitävät luontaisesti tuhohyönteiset paremmassa kurissa. Myös pölyttäjähyönteiset hyötyvät lahopuusta, ja tämä tarkoittaa parempaa marja- ja hedelmäsatoa. Pölyttäjien väheneminen on myös laajempi ongelma, ja me kaikki voimme kantaa kortemme kekoon omassa puutarhassamme.

Lahopuu pihalla ja puutarhassa

Kun pihassa on hyönteisiä, paikalle ehättävät myös niitä ravintonaan käyttävät linnut. Jos pihassasi on mahdollista säilyttää pystyyn lahoava puu, tai tehdä vastaava tekopökkelö, tarjoaa se pesäpaikkoja monille hyvinkin nopeasti uhanalaistuneille kolopesijöille, mm. hömötiaiselle. Hömötiainen ei pesi pönttöön, vaan haluaa itse kaivertaa pesäkolonsa. Oulun yliopistossa tehtyjen selvitysten mukaan hömötiainen pesii mielellään tekopökkelössä.

Lintujen myötä pihastasi muodostuu monipuolinen ekosysteemi, jossa kauniin puutarhan lomassa kukoistaa monipuolinen ekosysteemi erilaisia eliötä. Kun eliökunta tasapainottuu omaa tahtiaan, vähenee tarve kaikenlaiselle tuholais- ja muiden torjunta-aineiden käytölle. Lisäksi saat nauttia lintujen monipuolisesta liverryksestä koko kesän.

Seuraavan kerran, kun ulkoilureitilläsi näkyy kaatuneita puunrunkoja, tai oksia on jätetty maastoon, voit olla onnellinen, että kotikunnassasi välitetään luonnon monimuotoisuudesta ja tehdään toimenpiteitä uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Ota lahopuu myös osaksi oman pihasi materiaaleja ja hämmästy lopputuloksesta.

Lähteet: Ympäristöministerö, IBES-raportti 2019: Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu – Ympäristöministeriö

Suomen luonnonsuojeluliitto: Suomalainen luontokato – Suomen luonnonsuojeluliitto (sll.fi)

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys: Hömötiainen tarvitsee pesäpaikkoja – pesäpökkelöitä lahopuupulaan – PKLTY.fi

Artikkeli ja kuvat: Paula Finér. Kirjoittaja on Maisemasuunnittelijat ry:n hallituksen jäsen, vihertyöpäällikkö ja yrittäjä. 0405033466, info@citypuutarhurit.fi